Ensimmäinen bändileiri

3-5.5 järjestettiin Suomen ensimmäinen tyttöjen bändileiri. Leiripaikka oli Harjun nuorisotalo Helsingin Kalliossa ja leirille oli ilmoittautunut 15 osallistujaa ja suunnilleen saman verran vapaaehtoisia järjestäjiä. Osallistujista nuorin oli 13-vuotias ja vanhin hieman yli 30-vuotias.
Leiri alkoi perjantaina kello 17 ja ensimmäiseksi leiriläiset ja ohjaajat tutustuivat toisiinsa. Tutustumisen jälkeen oli ”soitinkaruselli”, jossa jokainen leiriläinen sai tutustua kahteen valitsemaansa soittimeen opettajien avulla. Perjantain leiripäivä loppui yhdeksän aikaan, johon mennessä oli leiriläiset jaettu 3 eri bändiin ja tutustuttu treenikämppiin. Melkoinen paketti yhdelle illalle! Tässä vaiheessa olikin hyvä leiriläisten ja ohjaajien mennä koteihinsa lepäämään ja valmistautumaan seuraavaa leiripäivää varten.

Lauantaina kokoonnuimme Harjulla aamukymmenen aikaan. Meidän mahtavat kokkimme olivat tulleet jo aiemmin paikalle tekemään meille ihanan aamupalan. Tää helpottikin ainakin omaa aamuani, kun ei tarvinnut kotona muuta kuin käydä pesulla ja pukea. Oltiin jo aiemmissa leirin suunnittelukokouksissa fiilistelty leirille tulevia ruokia kuola valuen ja puhuttu niistä tuntikausia!
Aamupalapöydässä kävi iloinen puheensorina ja huomasi selvästi, kuinka kaikkien alkujännitys oli eilisestä huomattavasti laantunut. Rennoissa fiiliksissä olikin hyvä aloittaa päivän ensimmäinen työpaja, joka käsitteli (laulu)äänenkäyttöä. Meijän pirteä laulunopettaja Hanna-Maaria näytti muutamia yksinkertaisia ja hauskoja äänenavaustekniikoita ja sai ainaki mut viimeistään tässä vaiheessa lopullisesti heräämään ja vapautumaan.

Ite pidin tän jälkeen huutopajan, jossa esittelin erilaisia tapoja huutaa. Olin koonnut erityylisiltä naisartisteilta huutoesimerkkejä, jotka kuunnellutin leiriläisille. Kerroin myös jotain huutotekniikoista ja lopuksi tehtiin huutoharjoituksia, johon myös leirin järjestäjät osallistui. Oli mahtava tunne, kun 30 tyyppiä huusi yhteen aikaan ja nauroi!

Äänenkäyttöpajojen jälkeen ohjaajat Amel ja Päivi pitivät luennon biisintekemisestä. Sen jälkeen minä ja ohjaaja-Heidi pidettiin lyhyt luento sanoitusten kirjoittamisesta, jonka jälkeen leiriläiset meni bändeittäin ryhmiin ja alkoi miettiä sanotuksia yhdessä. Oli kiva pitää pieni luova hetki, ennen kuin mentiin taas syömään!
Syömisen jälkeen jokainen bändi meni omalle treenikselleen opettelemaan soittamista ”band coachejen” opastuksella. Itekin olin band coachina mun bändille ”Accident Victimsille”. Band coachin tehtävänä oli tukea ja tsempata bändiä ja auttaa tarvittaessa.

Vaikka osalla bändiläisistä ei ollut aiempaa kokemusta soittamisesta, kaikkia bändiläisiä yhdisti tekemisen into, joka onkin varmaan tärkein juttu bänditoiminnassa. Leirille oli kaiken lisäksi ilmottautunut niin hyviä tyyppejä, joista ite ainakin sain energiaa ja hyvää mieltä niin paljon, ettei lähes 12 tuntiseksi venynyt päivä tuntunut kovinkaan raskaalta. Treenailun lomassa pidettiin tietty kahvitaukoja ja istuttiin välillä ulkona auringonpaisteessa. Leiriläisille hatun nosto, kuinka hyvin jaksoivat koko pitkän päivän tarmokkaasti opiskella ja rokata!

Sunnuntaina aamupalan jälkeen palattiin treeniksille jatkamaan edellisenä päivänä aloitetun biisin tekoa. Tähtäimessä oli, että jokanen bändi soittaa tekemänsä biisin sunnuntai-illan päätöskonsertissa kello 19. Bändit treenaili hyvällä hengellä, eikä ainakaan päällepäin näkynyt, että kukaan olisi ollut erityisen jännittynyt illan keikasta. Ja hyvä niin, meijän leirinjärkkääjien tavoitteena oli pitää koko leiri rentona tapahtumana, jossa kaikki sais olla omia itsejään eikä tarttis stressata. Mun mielestä onnistuttiin tässä tosi hyvin ja sitä tukee myös leiriläisten antama positiivinen palaute.
Ennen illan päätöskeikkaa kokoonnuttiin kaikki keikkasaliin ja jokainen sai vuorollaan kertoa ajatuksia leiristä. Tän lisäksi annettiin leiriläisille palautelomakkeet, jotka he täyttivät nimettömästi. Muutama meistä ohjaajista herkisty kyyneliin asti ja olihan se kyllä hienoa, miten hyvin koko meijän ensimmäinen bändileiri oli mennyt ja kuinka hyvää palautetta osallistujilta saatiin.

Herkistelyn jälkeen oli aika pyyhkiä silmäkulmat ja alkaa rokkaamaan! Paikalle oli saapunut hienosti ulkopuolista yleisöä tukemaan ja kannustamaan bändejä. Paikalla oli myös Stadi TV, joka teki jutun bändileiristä. Kun leirin bändit Accident Victims, Like I Do ja Hermeet soittivat, osa leirin järjestäjistä pyyhki taas silmäkulmiaan liikutuksesta. Bändiläiset oli kyllä oppinu ihan uskomattomasti yhen viikonlopun aikana! Oon niin ylpee kaikista! Leiribändien jälkeen esiintyivät vielä Blast Ones ja Kuulokediskossa, jotka molemmat veti hienot keikat.
Keikan jälkeen oli aika jättää jäähyväiset leiriläisille. Uskon kyllä, että tullaan tapaamaan toisiamme tulevien leirejen lisäksi keikkapaikkojen takahuoneissa! Kiitos kaikille osallistujille, niin leiriläisille kuin järjestäjillekin! Tää oli mahtava kokemus, toivottavasti tulee tulevaisuudessa vielä monta yhtä hienoa lisää!

Teksti: Peps
Kuvat: Linda Vapalahti, Anni Toivonen, Peps

Bookmark the permalink.

Kommentit poistettu käytöstä.